Tervahöyryn rakenne s/s Ensi / s/s Mikko
Millainen sitten vasta valmistunut tervahöyry oli? Mitat vastasivat siis likipitäen Saimaan kanavan sulkukammion enimmäismittoja (31,2 x 7,1 x 2,4 m). Mitat tekivät aluksesta tylpänpullean mutta se oli osa tarkoituksenmukaisuutta. Tällä pyrittiin mahdollisimman suureen lastinottokykyyn.
Aluksen pituus oli 30, 9 metriä, leveys 7,1 metriä, syväys tyhjänä 1,9 metriä ja lastissa 2,4 metriä. Mitat vastasivat siis likipitäen Saimaan kanavan sulkukammion enimmäismittoja (31,2 x 7,1 x 2,4 m). Mitat tekivät aluksesta tylpänpullean mutta se oli osa tarkoituksenmukaisuutta. Tällä pyrittiin mahdollisimman suureen lastinottokykyyn.
Virallisesti aluksen lastinottokyky oli 212 bruttorekisteritonnia ja nettorekisteritonneittain laskien 113. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että alus pystyi ottamaan esimerkiksi 400–500 kiintokuutiometriä sahatavaraa tai 300–500 pinokuutiometriä halkoja ja reunojen yli menevien tukien avulla vielä enemmänkin. Vetoisuuden ja mittojen puolesta oli kysymys tyypillisestä tervahöyrystä.
S/s Ensi: runko ja rakenne
Alus oli kuitenkin rakenteiden puolesta sekoitus uutta ja vanhaa. Kaikkea ei tehty enää tervatusta männystä mutta ei niitatusta raudastakaan. Lopputulos oli komposiittirakenteinen.
Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että metalliset kaaret ja muut tukirakenteet sekä metalliset kansilevyt niitattiin yhteen ja rautakaarille kiinnitettiin puinen lankutus pulteilla. Myös keula ja peräranka saivat teräsvahvistukset vaikka olivat päämateriaaliltaan puuta.
Mainittuja kaaria oli 70 kappaletta L-raudasta tehtyinä. Samasta materiaalista olivat myös aluksen kansipalkit, joihin kannen puuosat kiinnittyivät. Aluksen sikoköli ja kaksi sisintä sisäsivuköliä olivat puolestaan I-teräspalkeista. Terästä olivat myös niittaamalla tehdyt pohjatukit. Näin kaaret, pohjatukit ja kansipalkit muodostivat tervahöyrylle tavanmukaisen kehän. Tehdyt ratkaisut eivät olleet kaikkein halvimpia, mutta kertovat osaltaan tilaajan varallisuudesta ja aluksen helppohoitoisuuden tavoitteesta. Rautakaaret kestivät puisia pidempään ja ikääntymiselle alttiimpia puuosia näihin oli kohtalaisen helppo vaihtaa.
Toisaalta myös säännöllinen tervaus ja riveys toivat aluksen puuosille lisää käyttöaikaa. Puun ja raudan yhdistelmä teki laivasta sopivan jäykän, mutta myös riittävän joustavan pienten törmäysten yhteydessä.
S/s Ensi: konehuone
Millainen oli sitten uuden aluksen konehuone? Konehuone oli sijoitettu peräkannen alle. Aluksen perästä katsottuna kattila oli koneen ja lämmittäjän työtilan etupuolella. Konetta ei kaukaa tarvinnut tuoda, sillä se oli Savonlinnan Telakka ja Konepaja Osakeyhtiön valmistama. Valittu kone oli kaksisylinterinen korkeapainehöyrykone, 79 indikoidun hevosvoiman tehoinen, suoralla pohjasyötöllä varustettu ja malliltaan compound -tyyppinen.
Konehuoneeseen oli sijoitettu myös höyryturbiinikäyttöinen valovirtageneraattori sekä pieni työtila konemestarille. Kattilan lämmitykseen tarvittavat halot saatiin puolestaan konehuoneen molemmilta puolilta olleista halkovarastoista, jotka parhaiten tunnetaan ns. pokseina.
S/s Ensi: muut rakenteet
Konehuoneen yläpuolella oli hyttirakennelma eli aluksen pömpeli. Täällä sijaitsivat keittiö, varastot, komerot, WC ja hytit päällikölle, konemestarille, perämiehelle sekä emännälle. Lisäksi käytössä oli myös yksi yhteinen kolmen hengen hytti kahdelle kansimiehelle ja lämmittäjälle.
Kahden hyttirivistön väliin jäi kongi. Tätä käytettiin tavallisemmin ruokailuun. Hyttien yläpuolella oli komentosilta, jonne johtivat kannelta kahdet jyrkät portaat. Komentosillan kaide oli puuta, mutta ohjaamo teräsrakenteinen. Alusta pystyi ohjaamaan ulkoa tai ohjaamoon sijoitetusta ruorista. Laivan päälliköllä oli korkealta komentosillalta hyvä näkyvyys paitsi koko laivaan myös ulapalle.
Yhteys konehuoneessa olevaan konemestariin saatiin puhetorven välityksellä ja konehuoneeseen sijoitetulla kellolla, jota soitettiin komentosillalta vaijeria vetämällä. Näin konemestari hälytettiin äänitorven viereen kuulemaan päällikön käskyjä. Tavallisesti käskyt välittyivät kuitenkin telegrammin pyörivän osoittimen välityksellä.
Lähde:
S/s Mikko 2016:23-24.
