pariskunta

Arjen työ laivalla

Ennen satamaan tuloa kahteen vahtivuoroon jakautunut kansimiehistö yhdistyi taas, jokaisella kansimiehistön jäsenellä oli oma tehtävänsä rantautumisessa. Päällikkö otti paikkansa "komennolla" laiturin puolella laivaa. Perämies otti "ruotelin" haltuunsa ja kansimiehet menivät alas välikannelle huolehtimaan laivan kytkemisestä laituriin ja tarvittaessa sataman sähkö-, puhelin- ja vesijohto- verkkoon.

Laiva vedätettiin kiinni laituriin koneen ja köysien avulla. Portti avattiin ja laskusilta laitettiin paikoilleen. Matkustajat pääsivät maihin. Kun tarvittavat kytkennät oli suoritettu - ja mikäli laiva pysähtyi esimerkiksi yöksi, kannet siistitty roskista ja tuolit kerätty - loppui tämä työrupeama. Uusi alkoi joko aamutoimilla tai lähtövalmisteluilla. 

Kuvassa on mustavalkoinen kuva kesäisestä maisemasta, jossa pieni höyrylaiva on rantautunut ison puupinon läheisyyteen. S/S Punkaharjun miehistö lastaa laivaan halkoja Ristinpohjassa.
S/S Punkaharju halonotossa Ristinpohjassa.

Myös kirjallisia töitä tuli tehdä

Laivan miehistön jokapäiväisiin toimiin kuului myös kirjallisia töitä. Päällikön oli pidettävä laivapäiväkirjaa. Siihen oli usein yhdistetty konepäiväkirja, johon tiedot tai merkinnät tulivat konepäälliköltä. Perämiehen tehtäviin kuului työaikapäiväkirjanpito. 

Rahastajalla oli runsaasti kirjallisia töitä. Hän esimerkiksi laski matkustajamäärän matkustajatilastoa ja joskus laivapäiväkirjaa varten. Näin selvisi myös se, mihin välilaitureihin oli menossa matkustajia. Hän kirjoitti myös ruokakupongit täysihoitomatkustajista. 

Halkojen lastaus laivaan

Halot otettiin laivaan yleensä illalla, kun laiva oli tullut yöpaikkaansa, tai tarpeen vaatiessa matkan varrella jossain laiturissa. Työssä olivat mukana kaikki laivamiehet. Ylämiehet kärräsivät halot laivaan, alamiehet ottivat halot alhaalla vastaan ja pinosivat ne "bokseihin". Ensin täytettiin kattilan molemmin puolin olevat "halkoboksit". Lisäksi otettiin kannelle pino.

Kansimies antoi kannella olevat halot ajon aikana alas "halkoboksiin" aina silloin, kun niitä sinne sopi. Lämmittäjä otti ne alhaalla vastaan ja laittoi pinoon.

Turistiliikenteen aikana kannella ei säilytetty halkoja lainkaan. Öljylämmityksen kaudella olivat öljyautot odottamassa illalla, kun laiva saapui satamaan. Nyt riitti kuitenkin, että yksi konemies oli ottamassa öljytäydennystä vastaan.

Mustavalkoisessa kuvassa näkymä kahteen lotjaan. Kuvassa seisoo kaksi miehistön jäsentä, ja käynnissä propsin eli pienimittaiseksi sahatun puutavaran lastaus lotjien ruumaan.
Propsien lastausta lotjiin.

Lähteet:
Ohvo, Heikki: Laivamiehet Saimaan matkustajahöyrylaivoissa 1900-luvulla. Saimaan Purjehdusmuseoyhdistyksen julkaisuja 1989: 32-33.

halkopino
Scroll to Top