pariskunta

Saimaan höyrylaivakulttuuri

Itäsuomalaista elämänmuotoa on muovannut metsästä saatu elanto sekä se, miten kauppaa pystyttiin käymään. Jotta toimeentuloa voitiin saada myytävistä tuotteista, oli edellytyksenä kauppatavaroiden kanssa liikkuminen.

Saimaan sisäinen kaupankäynti oli merkittävä asia, vaikka se pienimuotoista olikin. Niin sanotulla talonpoikaiskaupalla oli vaikutusta ja merkitystä monien ihmisten arjen elämässä. Esimerkkinä toimi niin sanottu ”voikauppa”. Voi oli arkinen kulutustavara, jota talonpoikaiset tuottivat, ja tällä tavoin myös talonpoikaiset ajautuivat mukaan kaupankäyntiin eri puolilla Saimaata. Kaupankäynnin kehittyessä 1800-luvulle tultaessa tavaraa alkoi kulkea yhä enemmän. Saimaan kanavan avautumisen myötä tavara liikkui myös kansainvälisesti. Tarvittiin yhä suurempia aluksia kauppatavaroiden kuljettamiseen. Saimaan höyrylaivakulttuuri alkoi syntyä.

Tervahöyry s/s Toivon miehistö ruokailemassa 1938
Tervahöyry s/s Toivon miehistö ruokailemassa 1938
Kuvassa Mikko-laiva on saapunut kotilaituriin Riihisaaren rantaan. Kuvassa kaksi miehistön jäsenstä mies ja nainen kiinnittävät laivan köysiä laituriin.
Mikko-laiva on saapunut kotilaituriin Riihisaaren rantaan.
Mies ja poika lastaavat tyhjiä maitotonkkia Savonlinnan kaupungin Puistokadun laiturissa olevaan perämoottoriveneeseen 1950-luvulla.
Mies ja poika lastaavat tyhjiä maitotonkkia Puistokadun laiturissa olevaan perämoottoriveneeseen 1950-luvulla.
halkopino
Scroll to Top