S/s Mikko ja kaupallisen höyrykauden alku
”Koko Suomen kaupallisen höyrykauden on tavallisimmin katsottu alkaneen Saimaalla. S/s Ilmaisen hankkiminen 1833 on kertomuksena klassikko. Tosin jo ennen Ilmarista höyryalus oli nähty rannikolla ja kokemuksia höyryvoimasta oli saatu ulkomailta. Kotimaisena hankintana mainittu laivatyyppi oli kuitenkin ensimmäinen. Vasta Saimaan tapahtumien jälkeen höyryyn kohdistuneet investoinnit alkoivat maamme muilla vesialueilla.”
(S/s Mikko 2016:9)
Tervahöyry Mikolla on ollut kaksi elämää. Valmistusvaiheessa alus sai nimen s/s Ensi, joka purjehti kansainvälisillä vesillä Itämerellä palvellen kauppa-aluksena. Monien vaiheiden jälkeen alus palasi Saimaalle, Enso-Gutzeitin omistukseen, jossa se jatkoi toimintaan ja palveli rahtialuksena monien eri muutoskausien läpi. Näiden 33 vuoden aikana teknologia alkoi kehittyä ja maataloudessa elettiin rakennemuutoksen aikaa. Ensimmäinen ja toinen maailmansota mullistivat maailmaa pysyvästi. Esimerkiksi Saimaan kanava suljettiin sotien aikana useaan otteeseen, mikä vaikutti sekä kaupankäyntiin että laivoille työllistymiseen.
Sisävesiliikenteellä on ollut tärkeä merkitys koko maamme metsäteollisuuden nousulle ja useiden alueiden taloudelliselle kehitykselle laajemminkin.
Suomen sisävesiliikenteellä ja siitä tässä yhteydessä itäsuomalaisena erikoistapauksena esiteltävällä s/s Mikon rahtiliikenteellä on yleisesti tunnettua laajemmat kytkökset. Ne liittyvät eittämättä historian suuriin muutoksiin. Näistä ns. teollinen vallankumous laajasti ymmärrettynä on yksi keskeisempiä aiheita talous- ja sosiaalihistoriassa. Siksi huomio ei kiinnity vain yhteen alukseen vaan myös samaan aikaan vallinneeseen maatalouden rakennemuutokseen, ensimmäisen maailmansodan tuomaan mullistukseen, talouden voimakkaisiin muutoksiin 1920- ja 1930-luvuilla, toisen maailmansodan tapahtumiin ja sodan jälkeiseen aikaan laajemminkin. Kysymys on siis monessa suhteessa kansainvälisen kulutuskysynnän muutoksista ja saman aikaan vallinneesta talouden ja tekniikan uudenaikaistumisprosessista, joka lopulta kohtasi Pohjois-Euroopan, Suomen ja Saimaan rahtiliikenteen, yksittäiset laivat ja niiden miehistön sekä lopulta koko liikenteen kokonaisuuden.
Lähteet:
Saimaa -kirja 1991.
S/s Mikko 2016. Sakari Auvinen. Ss. 7-8.
Lastiveneistä tervahöyryihin. Etelä-Savon lastiliikenteestä Saimaan kanavan avautumisesta I maailmansodan jälkeisiin vuosiin. Toimi Jaatinen. Kavassi 1988. Saimaan Purjehdusmuseoyhdistyksen julkaisu.
