Kuvagalleria

Höyrylotja eli tervahöyry s/s Kave lastaamassa Viipurin Salakkalahdessa Revonhännänniemen laiturissa.

And. Auvinen Oy:n rahtilaiva "Kauko" Viipurin linnan edustalla 1920-30-luvulla.

Gutzeitin tervahöyry s/s Tarmo propsilastissa Viipurissa 1929 tai 1930. Takana Viipurin linna.

Gutzeitin tervahöyry s/s Walio, johon kärrätään propseja.

Propsien lastausta lotjiin.

Enso-Gutzeit Oy:n tervahöyry s/s Wieno sahatavaralastissa.

Kaukas Oy:n höyryhinaaja s/s Tapola eväskontti oik. kyljellä saapuu ylävirran puolelta Kyrönsalmen läntiseen väylään nippuletka (tukkilautta) perässään joskus 1950-60-luvulla. Vas. Kalkkuinniemen rantaa, tak. Lypsyniemi.

Puun lastausta Savonrannalla 1961. "Kuvattu v. 1961 Pyyveden Östringin rannoilta. Kärrääjä Eino Ruottinen.

Kaukaan hinaaja vetämässä tukkilauttaa Kyrönsalmen virtaa alaspäin kesäkuussa 1961. Taustalla Olavinlinna.

Höyrylotja Weikko halkolastissa Savonlinnan Haislahdessa 1950-luvulla.

Lotjan lastausta. Kolme miestä töissä. Propsipinoja rannalla. Etualalla lankkusilta ja proomun perä.

Höyrylotja s/s Nalle vas. keulasta tyhjä proomu (lotja) perässään ajaa kanavassa 1947.

Höyrylotja (tervahöyry) s/s Weikko vas. keulasta ajaa täydessä propsilastissa 1947.

Halkojen lastausta Säämingissä 1920-luvulla. Lastaussillalla peräkkäin 12 miestä kärryineen.

Puun lastausta Puumalassa 1952. "Katosselkä, Heinlahti. Lastausmiehet ovat joutuneet tekemään harvinaisen pitkän kärräystien. Tuoreet olivat halot ja pitkä oli työntömatkakin. Yhtäkyytiä se matka työnnettiin. Etumaisena Eino Ruottinen. Taaempana Toivo Pellinen."

Evakkokuljetus Imatralta Ristiinaan. Laivana Enso-Gutzeit Oy:n höyrylotja Teuvo.

Enso-Gutzeit Oy:n laivastoasema ja telakka. Panoraamakuva idästä Laitaatsalmen yli 1921. Jälkipolville on jäänyt elämään tarinoita siitä, että Savonlinnan Laitaatsillan laivastoasemaa pidettiin 1920-luvulla Saimaan tärkeimpänä uiton sekä rahtiliikenteen keskuksena. On myös näkemyksiä joiden mukaan ”Kutsetin miehet” arvioivat Laitaatsillan laivastoasemaa maailman suurimman sisävesien höyrylaivaston kotisatamaksi. (Saimaa -kirja 1991:102)

Konservaattori Heidi Alanen tervaamassa s/s Mikkoa.

Kuvassa taustalla näkyy Mikon siltarakenne ja ohjaushytti, jonka edessä Mikon kannella on valtava määrä metrin halkoja. Kuvan taustalla kesäisessä maisemassa näkyy iso vesi.

Laivaemäntä Aino Partanen Enso-Gutzeit Oy:n hinaaja s/s Jannessa joskus 1937-39

Tervahöyry s/s Toivon miehistö ruokailemassa 1938

Tervahöyry s/s Wiljo (kotipaikka Savonlinna) ja osa miehistöstä purkamassa halkolastia 1920-luvulla. J-kirjaimen kohdalla (koppalakkinen) kippari Onni Vänttinen.

Kangassaaren sahan lotjavarvi joskus 1922-37 Ed. jäällä puurunkoisen höyrylotjan kaaritus meneillään.

Kangassaaren sahan ranta veden yli joskus 1922-37. Laiturissa höyrylotja (tervahöyry) s/s Puuliike (kotipaikka Viipuri), hinaaja s/s Täljsten ja tunnistamaton apuhinaaja. Sahan rakennuksia, sahatavarataapeleita.

Tervahöyryjä rakennettiin myös muualla kuin isommissa asutuskeskuksissa tai telakoilla. Laivoja rakennettiin eri puolilla Saimaata laivanrakennukseen sopivilla paikoilla. Yksi tällainen paikka sijaitsi Enonkosken Kangassaaressa. Kuvassa mestari Emil Bilund seuraa tervahöyryn rakennustyötä. Ei ollut tapana että mestari osallistui varsinaiseen työhön.

Mikko-laiva on kiinnittyneenä Savonlinnan satamalaituriin.

Riihisaaren kotilaituri jossa kaikki kolme museolaivaa paikalla.

Mikko-laivan tervausta.

Mikko-laivan konehuone ja konemies.

Mikko-laiva ohittamassa Olavinlinnaa.

Mikko-laiva Savonlinnan kaupungin vesillä. Taustalla Heikinpohjan kaupunginosa.

Mikko-laiva on saapunut kotilaituriin Riihisaaren rantaan.

Tervahöyry S/s Mikko.

Mikko-laiva kuvattuna Pihlajavedellä. Taustalla Laukansaaren vanha koulu, jossa sijaitsee yksi Suomen Höyrypursiseuran tukikohdista.

Mikko-laiva talvipäivänä kotilaiturissa Riihisaaressa.

Mikko-laiva kuvattuna kesäaamuna Savonlinnan kaupungin Casinon saarten puoleisen rannan laituriin kiinnittyneenä.

Mikko-laiva purjehtii Savonlinnan kaupungin lähivesillä.

Maisema Riihisaaren suuntaan Olavinlinnan tornista kuvattuna. Taustalla Mikko-laiva kotilaiturissaan Riihisaaren rannassa.

Maisema Riihisaaren suuntaan Olavinlinnan tornista kuvattuna. Taustalla Mikko-laiva kotilaiturissaan Riihisaaren rannassa.

Mikko-laiva purjehtii Savonlinnan kaupunkia ympäröivillä vesillä.

Mikko-laivan siltarakenne ja ohjaushytti sekä halkolasti.

Halkojen lastausta Mikko-laivaan.

Mikko-laiva halkolastissa Saimaalla.

S/s Ensi

S/s Saaristo (?) jättämässä maitotonkkia Kokonsaaren laiturissa, taloustirehtööri Eemil Kokkonen seisomassa.

Maitohinkeillä (maitotonkka) lastattuja veneitä sataman laiturissa 1950-luvulla.

Mies ja poika lastaavat tyhjiä maitotonkkia Puistokadun laiturissa olevaan perämoottoriveneeseen 1950-luvulla.

S/s Mikko regatta 2011 Punkaharjulla. Kuva: Maria Loikkanen

Ennen eläkepäiviään S/s Mikko ehti toimia myös kulttuurielämän palveluksessa kuten Huvipursi -ohjelman päätähtenä. Kuva: Riihisaaren museo.

Telakka päätyi viisi vuotta myöhemmin osaksi And. Auvisen kauppahuonetta. Samalla telakan nimi vaihtui Savonlinnan Konepaja Oy:ksi. Rannassa oleva laiva on And. Auvinen Oy:n omistama s/s Tiera. Kuva 1920- ja 1930-lukujen taitteesta." (S/s Mikko 2016:35)

”Höyryvenhe s/s Ristiina hinaa kolmea kirkkovenettä Ristiinan kirkonkylän edustalla 1890-luvulla. Takana mm. Ristiinan kirkko.” Postikortti, Museovirasto, Historian kuvakokoelma

Yleisnäkymä Punkaharjun 2011 regatasta. Kuvaaja Maria Loikkanen.

Höyrylaiva Puhois kesän 2011 regatassa Punkaharjulla. Kuvaaja Maria Loikkanen.

Luotsilaiva Saimaa Punkaharjun regatassa 2011. Kuvaaja Maria Loikkanen.

Kesän 2011 regatassa Punkaharjulla kaiken kokoiset höyryalukset olivat liikkeellä. Kuvaaja Maria Loikkanen.

Kuvassa höyrylaiva Lauri on saapumassa Punkaharjun 2011 regattaan. Kuvaaja Maria Loikkanen.

S/S Punkaharju halonotossa Ristinpohjassa.

Tukan on voinut pestä myös kannella. Tämä lienee aikaisintaan 1960-luvun lopulta lähtien esiintynyt käytäntö.

Huuhtelua varten nostettiin vesi järvestä.

Pyykinpesua "Imatran" peräkannella.