mikko-web-logo

S/s Mikko

Höyrylaivakulttuuri on ollut Suomen sisävesistöille ja erityisesti Saimaalle ominainen piirre. Sen syntyjuuret löytyvät tarpeesta liikkua vesiväyliä pitkin, sekä tarpeesta käydä kauppaa.

Höyrylaivojen aikakautta edelsi mitä moninaisimmilla vesikulkuneuvoilla liikkuminen. Höyrykoneteknologia alkoi saapua Suomeen ja Saimaalle 1800-luvun alkupuoliskolla. Saimaan kanavan valmistuminen 1858 vauhditti kehitystä, sillä väylä kanavan kautta maailmalle toi maailman äärelleen. Laivoista rakennettiin sen mittaisia ja mallisia että ne mahtuivat kanavassa kulkemaan. Tervahöyryt syntyivät osaksi tätä kehityskulkua aikana, jolloin kauppatavara alkoi liikkua ulkomaita myöten. Syntyi Saimaan oma armada, mustakylkisten tervahöyryjen laivasto, joka eli kulta-aikaansa 1920-luvulla. Tällä sivustolla kerrotaan tervahöyryjen historiasta, kertoen tarinaa maailman viimeisen tervahöyryn eli s/s Mikon näkökulmasta. Tervahöyry Mikon kotisatama on Riihisaari, Savonlinnan museo.

Perehdy s/s Mikon historiaan:

S/s Ensi 1914-1937
S/s Mikko ja kaupallisen höyrykauden alku
S/s Mikko Enso-Gutzeitin palveluksessa
Mihin Enso-Gutzeit laivoja tarvitsi ja miksi?
Enso-Gutzeitin laivasto-osasto
Tervahöyry Mikko, ”Kutsetin laiva”
Miksi tervahöyryjä ei enää tarvittu?
Teknologian kehityksen ja kustannusten nousun merkitys
S/s Mikko: aktiivipalveluksesta kohti eläkepäiviä
Tervahöyry Mikko museolaivaksi Savonlinnan kaupungille

Tervahöyryn rakenne s/s Ensi / s/s Mikko

Kuvassa Mikko-laiva purjehtii kesäisessä maisemassa Savonlinnan kaupungin vesillä. Kuvassa taustalla näkyy Savonlinnan Heikinpohjan kaupunginosa.
Mikko-laiva Savonlinnan kaupungin vesillä. Taustalla Heikinpohjan kaupunginosa.
Ennen eläkepäiviään S/s Mikko ehti toimia myös kulttuurielämän palveluksessa kuten Huvipursi -ohjelman päätähtenä
Ennen eläkepäiviään S/s Mikko ehti toimia myös kulttuurielämän palveluksessa kuten Huvipursi -ohjelman päätähtenä. Kuva: Riihisaaren museo.
S/s Ensi
S/s Ensi
piippu
Scroll to Top