Ikkuna Saimaan höyrylaivakulttuuriin
S/s Mikko - Saimaan viimeinen tervahöyry
Puurunkoinen s/s Mikko on lajinsa viimeinen, eli ainoa jäljelle jäänyt esimerkki Saimaan suuresta tervahöyry-laivastosta. Tervahöyryt seilasivat sisävesillä ja sittemmin myös Saimaan kanavaa pitkin kansainvälisille vesille. Niillä oli tärkeä rooli kansainvälisessä kaupankäynnissä.
Tervahöyrylaivasto oli suurimmillaan 1920-luvun puolivälissä, ja käsitti lähes kaksisataa alusta. Pääosa aluksista oli Savonlinnasta ja lähiympäristöstä. Höyryt rahtasivat kauppatavaraa, etenkin halkoja ja muuta puutavaraa Saimaan rannoilta Suomenlahden kaupunkeihin. Kuinka tervahöyry Mikosta tuli lajinsa viimeinen?
Saimaalla seilaavilla laivoilla elettiin täysipainoisesti koko purjehduskauden ajan, joka kesti keväästä myöhäiseen syksyyn. Laivoilla oltiin työssä ja siellä oltiin vapaa-ajalla. Elämä laivoilla oli värikästä ja monimuotoista.
Halkojen lastaamista
Halot otettiin laivaan yleensä illalla, kun laiva oli tullut yöpaikkaansa, tai tarpeen vaatiessa matkan varrella jossain laiturissa. Työssä olivat mukana kaikki laivamiehet. Ylämiehet kärräsivät halot laivaan, alamiehet ottivat halot alhaalla vastaan ja pinosivat ne "bokseihin". Ensin täytettiin kattilan molemmin puolin olevat "halkoboksit". Lisäksi otettiin kannelle pino.
Kansimies antoi kannella olevat halot ajon aikana alas "halkoboksiin" aina silloin, kun niitä sinne sopi. Lämmittäjä otti ne alhaalla vastaan ja laittoi pinoon.
Varoventtiili
Varoventtiili toiminnassa. Varoventtiili on virtaustekninen komponentti, jonka tehtävänä on ehkäistä suljetussa järjestelmässä olevan kaasun tai nesteen ylipaine.
Toiminta s/s Mikon ympärillä on jatkunut vilkkaana näihin päiviin saakka. Laivassa vierailee vuosittain tuhansia kävijöitä osana Riihisaaren näyttelykokonaisuutta. Kaikille avoimet yleisöristeilyt ja erilaiset tapahtumat elävöittävät nyt jo yli satavuotiaan laivan arkea.
Videon voit katsoa YouTubessa:
https://youtu.be/T5K3AEtFxZo?si=SKZ0zFqjOgK1LE2T
S/s Mikko on muodoltaan tylpänpullea, millä pyrittiin mahdollisimman suureen lastinottokykyyn.
S/s Mikko
S/s Ensi 1914-1937
S/s Mikko ja kaupallisen höyrykauden alku
S/s Mikko Enso-Gutzeitin palveluksessa
Mihin Enso-Gutzeit laivoja tarvitsi ja miksi?
Enso-Gutzeitin laivasto-osasto
Tervahöyry Mikko, ”Kutsetin laiva”
Miksi tervahöyryjä ei enää tarvittu?
Teknologian kehityksen ja kustannusten nousun merkitys
S/s Mikko: aktiivipalveluksesta kohti eläkepäiviä
Tervahöyry Mikko museolaivaksi Savonlinnan kaupungille
Tervahöyryn rakenne s/s Ensi / s/s Mikko
